Ajattomuuden aika – mitä tapahtuu, kun saat ylimääräisen tunnin päivääsi?

By |2019-08-08T13:36:44+03:009.7.2019|Henkisyys|0 Comments

Aika tuntuu kulkevan aina vain nopeammin. Monen muun muuttuvan asian ohella on aikakäsityksemmekin suurennuslasin alla. Aika haastaa meitä nyt ajattomuuteen. Kun tuosta ajattomuuden tilasta saa kokemuksen, se tuntuu niin hyvältä, ettei sitä enää halua vaihtaa pois. Uusi aika on sananmukaisesti käsillä.

Mitä tekisit, jos saisit tunnin lisäaikaa?

Mitä sinä tekisit, jos yhtäkkiä päivään ilmaantuisi tunti ylimääräistä aikaa? Minulle kävi niin! Kerronpa, mitä tapahtui:

Palasin muutaman kiireisen päivän jälkeen mökille. Lounaan ja sähköpostien jälkeen katsoin takan reunalla olevaa kelloa ja yllätyksekseni se näytti olevan vasta vartin yli kolme. Vähän ihmettelin, onko kello tosiaan vasta niin vähän, koska olin tullut vasta puolen päivän jälkeen. Mutta uskoin sitä, mitä viisarit näyttivät. Niinpä ryhdyin tekemään juhannussiivouksen ja pesin vielä parit ikkunatkin. Siinä vain lyhyessä ajassa toimen aloituksesta radiosta tuli aikamerkki. Kello olikin viisi eikä neljä, kuten takkakellon mukaan.

Tajusin heti, mistä oli kysymys. Aikakäsityksestäni, johon en suinkaan törmännyt näin ensimmäistä kertaa. Elämä leikitteli kanssani ja sai minut tajuamaan, mistä ajassa on kysymys. Nauroin ääneen ja samalla iloitsin siitä, että olin saanut helposti aikaan asioita, jotka olivat työlistallani odottamassa sopivaa hetkeä. Jos kello olisi ollut oikeassa ajassa, olisin siinä kohtaa tuskin ryhtynyt siivoushommiin. Olin jo ajatellut siirtää homman seuraavaan aamuun. Minut siis tavallaan huijattiin toimimaan samalla lyöden aikaan liityviä uskomuksiani poskille.

Elämän huumoria kuvaa, että kun tuon jälkeen laitoin kellon oikeaan aikaan, on se siinä pysynyt. Eli kyseessä ei ollut patterin hiipuminen tai muukaan tekninen vika. Näin juuri elämä toimii, kun sen antaa kulkea kulkuaan.

Lineaarisesta sykliseen

Olemme tottuneet ajan kolmijakoon: mennyt, nykyhetki ja tuleva. Lineaarinen aika alkaa ja kiitää suoraviivaisen vauhdikkaasti eteenpäin, kunnes päättyy. On alku ja on loppu. Siinä välissä tapahtuma seuraa toista.

Sen sijaan syklinen aika, johon olemme siirtymässä, on luonteeltaan toisenlainen: sen pehmeä pyöreys palauttaa asioita eteen uudelleen ja uudelleen. Sen syleilyssä elämä kiertää ja jatkaa kulkuaan milloinkaan pysähtymättä. Siinä tapahtumat asettuvat kerroksittain, limittäin ja lomittain.

Ajattomuutta on vaikea edes kuvailla, se täytyy kokea. Siinä on samaan aikaan läsnä pysähtyneisyys ja virtaavuus. Useita asioita tapahtuu samanaikaisesti monella tasolla ja juuri se saa aikaan ajattomuuden tunteen. Tuo tunne on uusi ja raikas, ihmeellinen ja suorastaan taianomainen. Noissa hetkissä tuntee olevansa todella voimallisesti elossa!

Kun aikaa ei ole, menettää ikä merkityksensä. Sielu on iätön ja ajaton. Tässä ajassa on mahdollista kokea tuo kaunis ajattomuus myös fyysisellä tasolla. Ajaton sielu tuntee aiempaa syvemmin ja tunnistaa sisäisen ohjauksen entistä selkeämmin.

Sisäinen rytmi

Tuo edellä kuvattu tapahtuma jollain lailla asetti minuun uudenlaisen sisäisen ajan ja rytmin. Tuossa hetkessä annoin ajalle mahdollisuuden näyttäytyä sellaisena, kuin se on. Aiemmin niin vahvasti aikaan sidottuna oivalsinkin yhtäkkiä, että on mahdollista olla ajasta vapaa! Jälleen yksi asia, minkä minä itse voin valita.

Käytännössä tämä on näkynyt ainakin siinä, että osaan nauttia pienistäkin vapaista hetkistä. Kalenterin, kellon ja vanhan aikakäsityksen mukaan vapaa-aikaa ei juurikaan ole. Mutta koen sitä olevan nyt paljon enemmän, koska olen niin vahvasti läsnä hetkessä ja käytän ajan niin, kuin haluan.

Huomaan myös nauttivani paljon hiljaisuudesta. Tarve päästä vieläkin syvempään yhteyteen luonnon kanssa on kasvanut. Paljasjaloin kulkeminen ja ruohossa kieriskely saa todella tuntemaan yhteyden paitsi omaan luontaiseen rytmiin, niin myös kollektiiviseen yhteyteen kaiken olevan kanssa.

Luonnollinen ajattomuus

Kun pudottaa ajan taakan harteiltaan, koittaa uudenlainen vapaus. Entä, jos aikaa ei olekaan? Mitä jää jäljelle? Elämä, sen luonnollisessa ajattomassa olemuksessaan. Olemassaolon aitous. Mahdollisuuksien ja ihmeiden jatkuva virta.

Luonnollisessa ajattomuudessa on täydellinen synkronia: asiat tapahtuvat täsmälleen oikealla hetkellä ja kutoutuvat kauniisti toisiinsa jonkun suuremman suunnitelman mukaisesti. Parasta, mitä voi tehdä, on antautua tuolle ja luottaa. Kaikki on juuri niin, kuin kuuluukin olla – joka hetki.

Kirjoituksen loppuun siteeraan mayakalenterin ja kulttuurintutkija José Argüellesia: ”Kuka omistaa mielesi, omistaa aikasi. Hallitse mielesi ja omista aikasi.”

Sinä itse valitset aikasi ja rytmisi.

Ajattomuuden kolme ensiaskelta

  1. Vietä mahdollisimman paljon aikaa hiljaisuudessa ilman radiota, TV:tä tai muutakaan äänekästä laitetta. Kuuntele, miltä hiljaisuus kuulostaa ja mitä sinussa nouseen pintaan.
  2. Ota pieniä hetkiä, joissa kohtaat itsesi. Pysähdy tietoisesti muutamaksi minuutiksi ja huomaa, missä tilassa olet ja mitä ympärilläsi näet, kuulet, tunnet ja koet.
  3. Tiedosta, miten haluat aikasi käyttää ja toimi sen mukaan. Muista, että sinä omistat mielesi, joka omistaa aikasi. Vain sinulla on oman aikasi avaimet käsissäsi. Käytä ne viisaasti.

Lataa tästä lahjaksi kesäiloa!


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi