Ärsyttää!

By |2019-07-31T13:23:23+03:0022.7.2019|Henkisyys, Hyvinvointi|0 Comments

Kesäreissulla hihittelin mukille, jossa luki kutakuinkin näin: ”Miun kaa on heleppo tulla toimeen: tekkee vaan niin ko mie sanon.” Kuvassa oli tyyliin sopiva Justiina-hahmo. Tänä aamuna taas hymyilytti julkkis, joka ilmaisi saman asian lehdessä näin (toki ainakin puoliksi leikillään): ”Ei mun kanssa ole hankala elää, jos mun nappuloita ei painele.”

Niin, eipä tietenkään. Kaikkihan me olemme oikein herttaisia ja rauhallisia, kunhan kukaan ei ärsytä – eli tee asioita eri lailla, arvostele tai töki käsittelemättömiä kipukohtia, jotka olemme huolellisesti piilottaneet sisällemme.

Ongelmana on vain se, että joku riiviö niitä nappuloita kuitenkin aina onnistuu painelemaan.

Vanhemmat ja muut sukulaiset ovat tässä ihan parhaita. He osaavat taatusti ottaa esiin aina juuri ne aiheet, joista ei mielellään juuri nyt puhuisi. Lapset tekevät samaa. He vaistoavat herkästi vanhempien tunnetilat ja sohaisevat viattomilla kommenteillaan juuri siihen ampiaispesään, jonka olisi toivonut jäävän rauhaan. Lasten suusta -tyyliset huumoritokaisut ovatkin arkipäivää joka lapsiperheessä. Eikä toki pidä unohtaa omaa rakasta kumppania – varsinaista superpainelijaa!

Äh. Mikseivät kaikki voisi vain olla kiltisti ja käsitellä meitä silkkihansikkain? Siksi, että nappien paineleminen on osa suurta suunnitelmaa. Sillä tavalla me usein havahdumme, hoksaamme, oivallamme.

Painelkaa toistenne nappeja!

Olemme peilejä toisillemme. Henkisestä näkökulmasta katsottuna me olemme täällä nimenomaan painelemassa toistemme nappeja. Ja mitä tärkeämpi ja läheisempi ihmissuhde, sitä innokkaampi ja opettavaisempi napinpainelija.

Jos rehellisiä ollaan, kiukustumisemme todellinen syy ei loppujen lopuksi koskaan ole toisen sanat, vaan jokin niiden taakse kätkeytyvä: meissä itsessämme heräävä tunne, mielikuva tai muisto. Se saattaa olla niin syvälle painettu, ettemme haluaisi tunnustaa sitä edes itsellemme. Napinpainelija vain näyttää sen meille, jotta saisimme asian käsiteltyä ja pääsimme eteenpäin. Toisten huomautukset, möläytykset, tölväisyt ja raivostuttavat kysymykset ovat oikein ymmärrettynä kullanarvoisia tilaisuuksia oppia.

Napinpainelijoista olisi oikeastaan syytä olla kiitollinen. Monissa henkisissä opeissa jopa kehotetaan hankkimaan lähipiiriin ärsyttävä ihminen, jos sellaista ei vielä ole (mikä tosin on aika epätodennäköinen tilanne). Juuri heidän ansiostaan kun kasvamme ja kehitymme vauhdikkaimmin.

Ilman nappuloiden painelijoita elämä olisi ihan liian helppoa.


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi