Himmeli avaa jumaluutta pyhän geometrian kautta

2019-11-23T09:41:11+02:00

Sain ystävältäni kullankeltaisia rukiin olkia. Eteeni tuotiin myös kerrassan ihania kirjoja, joissa perehdyttiin himmelien tekemiseen ja tekniikkaan. Tuo aihe sai minut pauloihini ja ennenkuin tajusinkaan, se johdatteli minut elämän pyhyyden äärelle, elämän ydinrakenteisiin ja pyhään geometriaan, Jumalan kieleen. Kyse ei siis ollut pelkästään himmelien tekemisestä, vaan koko elämästä, maailmankaikkeudesta, jota raotettiin minulle himmeliä tehdessä. Himmeli tuleekin ruotsin ja saksan kielen sanasta himmel eli taivas. Sain todella kokea pienen palan taivasta tällä matkalla.

Rukiin olki on hyvin kaunis ja kullankeltainen. Se toi minulle mieleeni jumaluuden ja siihen liittyvän pyhän kauneuden. Loiston ja vaurauden, jota emme maallisella loistokkuudella pysty kuvaamaan. Pyhä vilja yhdisti minut itseeni, tuntemaan tuota jumalallista loistoa tavalla, jota en osannut odottaa. Se vei minut elämän ytimeen, kaiken juureen, pyhyyden äärelle. Tässä näkyvässä ihmiselämässä tuota ydintä edusti tuo Jumalan vilja, joista tein geometrisiä kuvioita, jotka pystyivät avaamaan minulle elämän salaisuuksia oivallusten kautta.

Mieleeni palasi muistot lapsuudesta. Palasin takaisin juurilleni, itseni ytimeen ennenkuin kerrokset, jotka määrittelivät identiteettini, kehittyivät. Muistin hetken, jossa mummo alusti ruisleipätaikinaa juureen tiinussa. Kun se oli valmis leivottavaksi, mummo teki taikinan päälle vielä ristin merkin kuin pyytäen sille siunausta. Näin tehtiin, koska rukiille annettiin sille kuuluva arvo pyhänä viljana. Leipä piti hyvin nälän loitolla, mutta se oli tärkeä osa päivittäistä ruokaamme tuolloin, kun elettiin omavaraistaloudessa. Ytimestä oli tässä leivän teossakin kyse. Juuresta, josta koko leipä sai voiman ja maun. Juuri, jota otettiin talteen seuraavaa leipomiskertaa varten. Sitä myös jaettiin naapurille ja näin hyvänmakuinen, alkuperäinen taikinajuuri levisi koko pitäjään. Sitä arvostettiin ja vaalittiin. Leivontapäivä oli pyhä päivä ja sitä juhlistettiin puhtaalla esiliinalla, huivilla ja puhtailla leivontaliinoilla. Mummolle leivänteko oli hyvin rakasta. Sitä hän teki kaikessa hiljaisuudessa, tulen palaessa leivinuunissa lämmittäen samalla mummon pientä tupaa. Hän loi ruokaa rakkaudella. Hän loi myös pienelle lapselle turvallista oloa tasapainollaan ja kiireettömyydellään.

Rupesin ohjeen mukaan kokoamaan himmelin ydintä ja huomasin, että sehän oli kolmio. Kolmiosta muodostui kolmiulotteisena tetraedri (4-tahokas). Tetraedri on myös pyramidin muoto. Kun kaksi tetraedriä laitetaan pohjat vastakkain tulee oktaedri eli kahdeksantahokas. Oktaedrit toistuvat myös tietyssä mittasuhteessa ja muodostavat jatkumon eli fraktaalin. Myös pallon muotoinen himmeli tehtiin kolmioista. Tästä muistin näyn, jonka sain kokea muutamia vuosia sitten. Minulle näytettiin miten kaikki oli ”rakennettu”. Näin ilman täynnä noita kolmiulotteisia geometrisiä muotoja, särmiä ja kärkiä. Ilma oli kuin olisin isoa särmikästä himmeliä katsonut alhaaltapäin. Silloin ymmärsin, että näin kaikki on luotu. Nyt sain palata luomisen ytimeen ja kaiken olevaisen harmoniaan himmeliä tehdessä.

Antiikin filosofin Platon määritteli, että maailmankaikkeuden kauneuden ja harmonian takana on ns. Platonin geometriset kappaleet, joita ovat tetraedri, kuutio (6-tahokas), oktaedri (8-tahokas), dodekaedri (12-tahokas) ja ikosaedri (20-tahokas). Ne ovat kolmiulotteisia monitahokkaita, joissa on kärkiä ja särmiä. Usein puhutaan myös pyhästä geometriasta, kun kuvataan suhteiden harmoniaa ja jatkumoa luonnossa ja maailmankaikkeudessa. Se on universaalia matematiikan kieltä. Galileo Galilein on sanottu sanovan, että matematiikka on kieli, jolla Jumala kirjoitti universumin, kosmoksen. Myös antiikin ajattelija Pythagoras tuli siihen tulokseen, että kosmos tarkoittaa järjestäytynyttä maailmankaikkeutta.
Himmelissä on harmoniset, symmetriset mittasuhteet niinkuin kaikessa luomisessa. Luonnossa, taiteessa, musiikissa, arkkitehtuurissa. Kaikessa missä näemme kauneutta. Siellä on pyhää geometriaa kultaisine leikkauksineen (phi).

Tuntuu kuin olisin pyhän taivaan alla, kun istuudun keinutuoliin tuvan ison himmelin alle. Harmonia ja rauha täyttää minut. Tuvassa vallitsee pyhä hiljaisuus. Kesällä jos ikkuna on auki, himmeli voi hiukan liikehtiä tuulen mukana. Himmeliä katsoessa mieli rauhoittuu. Himmeli ja koko tupa toimii välittäjänä pyhän läsnäoloon. Tilaan, joka on suurempaa kuin pelkällä mielellä voi kokea. Se on matka tietoisuuden taakse. Jumaluuden reunalle, jossa sielu kokee pyhää kauneutta ja harmoniaa. Autuutta. Jumalan kosketusta.

Pyramidinmuotoinen valtava himmeli rupeaa heti hoitamaan minua. Kosminen energia virtaa tuon energiaportaalin kautta minuun ja kotiimme. Esko Jalkasen opin saanut varvulla katsoja mittasi tuvassamme huimia energioita, joita kuulemma on vain kirkoissa. Hän sanoi, että jos tuntee, että on energiavajetta, niin menee vain himmelin alle latautumaan hetkeksi, niin se auttaa. Muinaiset pyramidit rakennettiinkin juuri ensisijaisesti energianlatauspaikoiksi.

Pyhyyden kokemus on täynnä tyhjyyttä niinkuin on himmelin osatkin. Niin ovat myös atomit ja koko universumi. Tyhjyydessä on kuitenkin kaikki. Se on yksi elämän mysteereistä ja paradokseista. Kuinka tyhjyydestä luodaan kaikki. Näkymättömästä kaikki näkyvä. Se on kuin hengitystä, jossa näkymättömät pohjat vastakkain olevat pyramidit, oktaedrit, erkanevat toisistaan suorakulmiossa ja palaavat takaisin yhteen. Tätä on hengitys. Tätä on myös luominen. Tätä on myös elämän syke. Hiljaisuudessa, tyhjyydessä vastakohtien erkanemista toisistaan ja palaamista takaisin yhteen. Polariteettien kohtaamista, yhteyttä. Kahdesta tyhjästä (0)syntyy kuitenkin ihme (1). Ihme kertaantuu 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21 … (Fibonacci). Plussan ja miinuksen liitosta syntyy uutta elämää, jatkumoa, fraktaalia.

Himmeli näyttää meille näkymätöntä järjestystä kaiken takana. Elämän ihmeellisyyttä. Harmoniaa ja kauneutta. Luomista tyhjästä. Rakkaudella. Ytimessä. Hiljaisuudessa. Tyhjyydessä.

Rakkaudella,

Jaana Kiuru

Weareone
Elämää Valkolassa
Isoäidin Aikaan


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi