Hiljaisuuden ääni – miksi hiljaisuus on hyvästä

2020-02-22T19:18:19+02:00

Nykyisen kiireisen elämänrytmin keskellä saattaa olla haastavaa päästä hiljentymään. Monet tutkimukset ovat kuitenkin sitä mieltä, että hiljaisuus olisi meille hyvin merkityksellistä ja parantavaa. Keho ja mieli stressaantuu kaiken metelin ja sirinän keskellä.

Muistatko sitä rauhan tunnetta, kun olet kävellyt metsän keskelle ja oikein kuulet hiljaisuuden?

Tai kun olet saapunut mökille, ja aistit tilan ja avaruuden hiljaisuuden keskellä? Hiljaisuuden voi parhaimmillaan kokea. Meditaatiossa, kun mieli rauhoittuu, pääsemme keskelle rauhaa ja hiljaisuutta, joka rentouttaa kehon ja antaa sille mahdollisuuden palautua.

Kaikenlaisten häiriöäänien keskellä, joita nyky-yhteiskunta tarjoilee meille roppakaupalla, on haastava kuulla omia ajatuksiaan. Jatkuvat ärsykkeet ja stimulukset pitävät kehomme jatkuvassa hälytystilassa, jolloin stressi alkaa hitaasti, mutta varmasti nostaa päätään.

Päivämme usein alkaa herätyskellon ääneen. Kiirehdimme aamuvalmisteluiden läpi, sitten jo autoon ja mahdollisesti tarhan tai koulun kautta työpaikalle. Ihmiset, kaupungin äänet, autot, tietyöt, lentokoneet, kaikki elektroninen taustahäly, radio ja erilaiset signaalit täyttävät sekä arkemme että päämme. Jatkuva stressi, jota pelkästään eriasteinen meteli aiheuttaa, saattaa konkreettisesti heikentää elämämme laatua sekä jopa elinajanodotetta. Englanninkielen sana melulle, noise, tulee Latinan sanasta noxia, joka tarkoittaa sairautta, pahoinvointia tai vahinkoa. Ei siis ihme, että jatkuva meteli ei ole meille hyväksi.

Parantava hiljaisuus

Vuonna 2011 julkaistiin tutkimus, jossa oli tutkittu Münchenin lentokentän melusaasteen vaikutusta lapsiin. Tutkimuksessa todettiin, että lapset olivat kehittäneet stressireaktion melusaasteen takia, joka esti heitä enää kuulemasta melua. Tutkimuksessa todettiin myös, että lapsien oli myös haastavaa huomioida muita ärsykkeitä, kuten esimerkiksi puhetta, tai ympärillä tapahtuvia muita arkisia asioita. Ei ihmekään, että meillä on nykyisin niin paljon haasteita olla läsnä tässä hetkessä.

”Tämä tutkimus osoittaa vahvasti, että vaikka melun taso ei vaurioittaisi meidän kuuloamme –aiheuttaa se stressiä ja on vahingollista ihmisille.” – Professori Gary Evans

Stressi, joka siis saattaa tulla melusta, sulkee myös aivojen otsalohkon, jolla koemme empatiaa ja armoa. Stressi ja kiire on yksi vahvimpia ärsykkeitä katkaisemaan yhteyden itseemme, ja sen jälkeen on toisia ja itseä huomioiva vuorovaikutus myös paljon haasteellisempaa. Sanotaan, että länsimaisen ihmisen tämän päivän keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin kultakalalla.

Kun aikoinaan itse muutin pois kaupungista, luonnon rauhaan, huomasin jo muutaman viikon päästä valtaisan muutoksen itsessäni. Hartiat laskeutuivat huomattavasti alemmas ja tarve olla muutaman askeleen edellä sitä jotain nopeaa rytmiä, johon olin adaptoitunut, alkoi helpottaa.

Mieleen hiipi rauhaa, ja huomasin olevani enemmän läsnä ja tarkkaavuuteni ympäristöä ja luontoa kohtaan syveni huomattavasti. Nykyisin isolla kirkolla käydessäni huomaan todella herkistyneeni rauhalle, sillä jo muutamien tuntien jälkeen keskustan sykkeessä, metelissä ja kiireisissä energioissa alan kaivata takaisin pesääni luonnon keskellä.

Tilaa plus maisemaa hengitellä

Melusaaste on usein linkitetty korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, tinnitukseen sekä erilaisiin univaikeuksiin. Melu lisää myös haitallisten hormonien kehitystä, sillä kehomme eivät ole tottuneet jatkuvaan sirinään ja surinaan. Siksi olisi tärkeää, että kokisimme hiljaisuutta tarkoituksenmukaisesti ainakin silloin tällöin.

Tapahtui kerran Kuusamossa: Singaporelainen tyttö juoksi kauhuissan itkien metsästä luoksemme, ja joku epäili jo hänen kohdanneen karhun. Pian selvisi, että neitokainen oli hiljaisuutta järven rannassa ihmetellessään kuullut ensimmäistä kertaa eläissään oman sydämensä sykkeen, ja oli kauhistunut tästä ilmiöstä valtavasti. Hiljaisuus voi tuntua vieraalta, jos et ole sitä pitkiin aikoihin kohdannut.

Toisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Heart-lehdessä, todettiin seuraavaa: koeryhmän kuunnellessa rentouttavaa musiikkia, laitettiin musiikki aina välillä kahden minuutin tauolle. Kokeen jälkeen todettiin selvästi, että henkilöiden aivot rentoutuivat huomattavasti paremmin rentouttavan musiikin keskellä olevien taukojen aikana. Mitä pidempi tauko, sen suurempi oli vaikutus. Ilmeisesti hiljaiset tauot toimivat myös parhaiten ollessaan kontrasteina muuten kuuluvalle taustamusiikille.

Aivot palautuvat kuitenkin yllättävän nopeasti meluperäisen stressin haitoista. Olisi optimaalista, että hakeutuisimme tarkoituksellisesti noin puoleksi tunniksi päivässä täyteen hiljaisuuteen, ilman keskusteluja, puhelimia, musiikkia tai muita stimuluksia.

Hiljaisuus auttaa meitä katkaisemaan kiireen, eheyttämään meidän kognitiivisia puoliamme sekä vahvistamaan luovuutta. Ja tietenkin mahdollistaa meidän hetkeksi pysähtyä kuulemaan, mitä meille oikeasti kuuluu? Kun olemme hiljaa, hätistämme turhat ajatukset mielestämme ja saatamme kuulla sfäärien toiselle puolen.

Inspiraatio artikkeliin löytyi Collective Evolution -mediasta.


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi