Kurkistus NVC:hen eli väkivallattomaan vuorovaikutukseen ja kuinka se voi muuttaa elämäsi

2019-10-02T17:33:54+02:00

Empatian tärkeys näinä päivinä kasvaa omassa elämässäni valtavalla vauhdilla. Tärkeimpiä alueita, joilla voimme empatiaa kehittää, on kommunikointi toistemme kanssa. Sen lisäksi, että keskustelussa ja kanssakäymisessä usein odotamme omaa vuoroamme päästäksemme “nokittamaan” keskustelukumppania, saattaa toisen osapuolen sanat myös herättää meissä välittömiä puolustusmekanismeja, jotka ilmenevät lukemattomilla eri tavoilla eri tilanteissa.

Kun koemme olomme uhatuksi ja kuulemme syytöksiä, arvostelua tai tuomitsemista, yhteyttä saattaa olla vaikeampi ylläpitää toiseen ja rakentava vuorovaikutus käy edelleen haastavammaksi.

Voisimmeko kuulla ja ymmärtää toisiamme ja itseämme paremmin? Mitä jos olemme oppineet aikojen saatossa kommunikoimaan hyvin dualistisesti tai jopa väkivaltaisesti, yhteiskunnassa olemassa olevan hallitsemismallin mukaisesti?

Uskon, että meillä kaikilla on mahdollisuus oppia kommunikoimaan ja kuulemaan toisiamme empaattisesti. Ajattelen jopa niin, että kaikki maailman riidat ja “mököt” olisivat selätettävissä, kun ymmärtäisimme, että olemme todellisuudessa kaikki samanlaisia olentoja, joilla on samat universaalit tarpeet ja tunteet.

Tutkimusten mukaan jo pelkästään tunteen tunnistaminen ja nimeäminen auttaa helpottamaan oloa.

Kun valmistuin rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajaksi syksyllä 2016, olivat lukuisat vanhat ohjelmointini kommunikoinnissa saaneet isoja kolauksia. Olin oivaltanut jotain huikean hienoa ja lohduttavaa! Olemme aina itse vastuussa omista tunteistamme.

Jonkun henkilön ilkeät sanat saattavat herättää meissä tunnereaktion, mutta valinta ja vastuu, kuinka siihen reagoimme, on aina meillä itsellämme. Se on samaan aikaan ärsyttävää ja lohduttavaa. Mutta onneksi voimme itse valita, miten toimimme.

Joku voi yrittää loukata sinua, mutta sinä päätät sen, loukkaannutko. Tai toisinpäin: oletko mieluummin oikeassa vai onnellinen?

Sanat ovat voimallisia. Muokkaamme jatkuvasti ajatuksen tasolla sekä puheen ja kirjoituksen kautta todellisuuttamme ja tulevaisuuttamme.

Tämä artikkeli kertoo Rakentavasta vuorovaikutuksesta (NVC)

Psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg havainnollisti usein kirahvilla empaattista ja yhteyttä rakentavaa kommunikointia sekä shakaalilla “totuttua”, vieraannuttavaa kommunikointia.

 

NVC:n historia

Rakentavan vuorovaikutuksen (englanniksi Nonviolent Communication eli NVC) loi kliinisen psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg. Hän kehitti rauhanomaisen tavan kommunikoida, jotta hän voisi rakentaa ja ylläpitää yhteyttä haasteellisissakin tilanteissa, joita hän oli elämänsä aikana useasti kohdannut. Vuosi oli 1961.

Rosenberg oli tunnettu rauhan puolestapuhuja, visionääri sekä opettaja. Hän koulutti kymmeniä tuhansia ihmisiä erilaisissa workshopeissa ja koulutuksissa yli 60 eri maassa. Hän on ollut sovittelemassa lukuisissa konfliktitilanteissa sekä erilaisilla sota-alueilla mukaanluettuna Ruanda, Burundi, Nigeria, Malesia, Indonesia, Sri Lanka, Sierra Leone, Lähi-itä, Kolumbia, Serbia, Kroatia sekä Pohjois-Irlanti.

Hän teki väsymätöntä yhteistyötä sekä kouluttamista muun muassa poliisien, valtion virkamiehien, vanginvartijoiden, lakimiesten sekä armeijan henkilöstön kanssa.

Rosenberg kuoli vuonna 2015.

Mitä väkivallaton vuorovaikutus oikein tarkoittaa?

Rosenbergin mukaan väkivaltaisuus tarkoittaa sitä, että leimaamme, tuomitsemme, syytämme, diagnosoimme ja yleistämme. Meillä ihmisillä on tapana kommunikoidessamme muun muassa tuomita, syytellä ja leimata, “osoitella sormella”, kritisoida, puhua päälle kuuntelematta loppuun asti, syrjiä, nimitellä, reagoida vihastuttuamme, olla puolustuskannalla tai arvioida jokin hyväksi tai pahaksi, oikeaksi ja vääräksi. Jos tunnistat kommunikoivasi edellä mainituilla tavoilla, luokitellaan se NVC:n mukaan väkivaltaiseksi tavaksi kommunikoida. 

Mikäli mikään edellä mainituista ei ole osa kommunikaatiotasi, olet erittäin onnekkaassa asemassa. Suurin osa meistä kuitenkin kommunikoi vaihtelevassa määrin edellisten esimerkkien mukaisesti sen enempää miettimättä, kuinka haitallista tämä saattaa olla niin itselle kuin toisillekin. Kulttuurimme on suosinut ja opettanut vastaavanlaista lähestymistapaa jo niin pitkään, että harvalle tulee edes mieleen kyseenalaistaa tai miettiä kahta kertaa mistä oikein kyse.

Eli mitä NVC siis tarkoittaa?

Esimerkiksi tämän NVC–nettisivuston mukaan NVC:ssä yhdistyvät nämä neljä perusperiaatetta:

Tietoisuus: perusperiaatteina on lisätä elämään taitoa elää myötätuntoisesti yhteistyötä vaalien, rohkeudella sekä aitoudella

Kieli: ymmärrys siitä, kuinka sanoilla voi lisätä yhteyttä tai etäisyyttä

Kommunikaatio: oppia pyytämään mitä haluamme (sen sijaan että keskitymme juuri siihen, mitä emme halua), kuinka kuulla toista vaikka olisi eri mieltä, ja kuinka suunnata kohti ratkaisua, joka palvelee kaikkia osapuolia

Toimintamalli: suosia kumppanuusmallia hallitsemismallin sijaan

Rakentavan vuorovaikutuksen kolme perustavoitetta

  1. Lisätä kykyämme elää mahdollisuuksien, merkityksellisyyden ja yhteyden kanssa
  2. Rakentaa empaattinen yhteys itseen sekä toisiin, tuoden ihmisten välisiin suhteisiin lisää merkityksellisyyttä
  3. Resurssien jakaminen siten, että se hyödyttää kaikkia osapuolia

Rakentavassa vuorovaikutuksessa annamme ja vastaanotamme viestejä, jotka keskittyvät kahteen kysymykseen:

  • Mitä minussa on tällä hetkellä elossa? 
  • Kuinka voisin saada elämästäni vielä suurenmoisempaa?

Tämän kautta alkaa olla helpompi ymmärtää ja tulla tietoisemmaksi siitä, kuinka paljon voimme kehittää toistemme välistä yhteyttä. Sanamme ovat joko siltoja tai muureja – ne joko auttavat yhteyden rakentumisessa tai edesauttavat yhteyden katkeamisessa.

Voimme tuomita ja leimata tai sitten voimme pyrkiä lisäämään inspiraatiota, nostattaa mielialaa, tuoda myötätuntoa, empatiaa, iloisuutta tai tuoda syvempää ymmärrystä itsestä – toisin sanoen lukuisia eri työkaluja kukoistavaan ja onnelliseen elämään!

Kun ilmaisemme vilpittömästi ja rehellisesti mitä tuntemuksia meissä herää, kun toinen esimerkiksi ”loukkaa meitä”, avaa se aivan uusia myötätunnon tasoja ja mahdollisuuksia, joita ei aluksi ollut edes olemassa. Usein emme edes ymmärrä, kuinka vähissä yhteys on jokapäiväisessä kommunikaatiossamme toisten kanssa.

Mikäli artikkeli resonoi, suosittelen sydämestäni perehtymään aiheeseen enemmän. Tulen julkaisemaan aiheesta varmasti lisää tietoa ja samalla voit lukea esimerkiksi tämän huikaisevan kirjan!

Savanna ConneXions järjestää Suomessa mm. rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutusta, katso tarkempaa tietoa ajankohdista jne. täältä: https://www.savannaconnexions.fi/

Kirjoitus on saanut inspiraatiota myös tästä englanninkielisestä artikkelista.


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi