Meditaation terveyshyödyt

2019-10-08T20:44:27+03:00

Meditaatiolla on vuosituhansien historia. Meditaatiossa kyse ei ole uskonnollisesta tai mystisestä harjoituksesta. Yksinkertaisimmillaan meditaatiolla pyritään saamaan yhteys itseen. Toisaalta itse meditaatioharjoituksella ei ole varsinaista tavoitetta vaan tarkoitus on pikemminkin vain olla läsnäolon tilassa. 2010-luvulla meditaation suosio on kasvanut, ja myös aihepiirin tieteellinen tutkimus on lisääntynyt paljon. Tutkittua tietoa meditaatiosta löytyykin nykyään paljon eri näkökulmista tehtynä. Tässä artikkelissa keskitytään meditaation terveyshyötyihin.

Meditaation yhteys hyvinvointiin

Lukuiset tieteelliset tutkimukset puhuvat meditaation terveyttä edistävistä hyödyistä. Ensinnäkin meditaatio rentouttaa mielen ja kehon. Rentoutumisella itsessään on jo sinällään monia terveyshyötyjä. Monella ihmisellä arkipäivien aikainen rentoutuminen jää turhan vähälle.

Meditaatio aktivoi parasympaattisen hermoston, laskee stressihormoni kortisolin määrää, alentaa verenpainetta ja sykettä sekä parantaa aineenvaihduntaa. Ylipäätään meditaatio parantaa immuniteettia. Meditaation on havaittu auttavan myös tunteiden käsittelyssä. Meditaatio vähentää ahdistuneisuutta, pelon tunnetta ja masennusta. Professori Barbara Fredrickson kollegoineen havaitsi tutkimuksessaan, että päivittäin meditoivilla henkilöillä oli enemmän positiivisia tunteita kuin heillä, jotka eivät meditoineet.

Kanadalaisessa tutkimuksessa seurattiin ei-meditoivien ja meditoivien henkilöiden terveyskustannuksia kuuden vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan meditoijien terveyskustannukset olivat 55 % pienemmät kuin heidän, jotka eivät meditoineet. Erään toisen tutkimuksen mukaan meditoivat henkilöt kävivät lääkärin vastaanotolla ja sairaalassa 50 % vähemmän kuin ei-meditoivat. Meditoivilla henkilöillä oli 80 % vähemmän sydäntautia ja 50 % vähemmän syöpää kuin vertailuryhmällä.

Meditaatio ja geenit

Ihminen kykenee vaikuttamaan omiin geeneihinsä, eikä täten ole täysin vanhemmiltaan perimien geenien armoilla. Puhutaan epigenetiikasta, jolloin ihmisen elintavat ja ympäristö vaikuttavat siihen, mitkä geenit aktivoituvat ja mitkä passivoituvat. Myös ihmisen tunteet ja ajatukset vaikuttavat geeneihin ja soluihin. Yksi keino vaikuttaa geeneihin on meditaatio.

Benson-Henry Institute for Mind Body Medicine -tutkimuksessa ihmiset meditoivat, harrastivat joogaa ja rukoilivat kahdeksan viikon ajan. Aloittelevilla meditoijilla meditointi vaikutti positiivisesti 1561 geeniin ja kokeneemmilla meditoinnin harjoittajilla meditaatio vaikutti 2209 eri geeniin. Jo yhdellä meditaatiokerralla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia geeneihin. Meditaation on esimerkiksi havaittu aktivoivan geenejä, jotka edistävät stressistä toipumista.

Meditaatio ja uni

David Blackin kollegoidensa kanssa tekemän tutkimuksen mukaan meditaatiolla on unenlaatua parantavia vaikutuksia enemmän kuin säännöllisen unirytmin opettelulla ja kahvinjuonnin vähentämisellä.

Toki suositeltavaa on, että hyödyntäisi muitakin unenlaatua parantavia seikkoja.

Meditaation nuorentava vaikutus

Meditaatio nuorentaa kehoa. Se kytkee pois päältä geenejä, jotka liittyvät vanhenemiseen ja siten hidastaa kehon vanhenemisprosessia. Tohtori Robert Wallace tutki meditaation vaikutuksia vanhenemiseen. Hän käytti kolmea biologisen iän merkkiä kuvaamaan vanhenemisprosessia: likinäkö, kuulo ja verenpaine, jotka tyypillisesti heikkenevät iän karttuessa.

Tutkimuksessaan hän havaitsi kyseisten arvojen parantuneen pitkäaikaisen TM-meditaation harrastuksen myötä. Henkilöt, jotka olivat meditoineet alle viiden vuoden ajan, olivat biologiselta iältään viisi vuotta nuorempia kuin mikä oli heidän kronologinen ikänsä. Henkilöt, jotka olivat meditoineet yli viisi vuotta, olivat biologiselta iältään keskimäärin kaksitoista vuotta heidän kronologista ikäänsä nuorempia.

Nobel voittaja Elisabeth Blackburn havaitsi tutkimuksessaan telomeerien olevan yhteydessä ikääntymiseen. Stressi ja epäterveellisen elintavat lyhentävät telomeereja. Sen sijaan meditaation on havaittu hidastavan telomeerien lyhenemistä ja siten ikääntymistä.

sisäinen rauha

Meditaatio harjoituksena

Meditaation harjoittaminen on helppoa. Meditaatiomuotoja on olemassa lukuisia. Hyvin yksinkertainen keino on istua mukavassa asennossa ja hiljentyä läsnäoloon. Oman huomion voi alkuvaiheessa viedä sisään- ja uloshengitykseen. Pikkuhiljaa mieli hiljenee ja huomion vieminen hengitykseenkin jää pois. Kun meditaatiota alkaa harjoitella säännöllisesti, voi omaan hyvinvointiin liittyviä hyötyjä havaita jo hyvinkin nopeasti.

Lisätietoa

Black, D., O’Reilly, G. Olmstead, R. Breen, E. & Irwin, M. 2015. Mindfulness Meditation and Improvement in Sleep Quality and Daytime Impairment Among Older Adults With Sleep Disturbances: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 175, 4, 494-501.

Blackburn, E. & Epel, E. 2017. Pitkän ja hyvän elämän biologia. Aula co.

Jakobs, T., Epel, E., Lin, J., Blackburn, E., Wolkowitz, O., Bridwell, D., Anesco, A., Aichele, S., Sahdra, B., MacLean, K., King, B., Shaver, P., Rosenberg, E., Ferrer, E., Wallace, B. & Saron, C. 2011.  Intensive meditation training, immune cell telomerase activity, and psychological mediators. Psychoneuroendocrinology, jun, 36, 5, 664-681.

Virolainen, H. & Virolainen, I. 2019. Mielen voima – mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Viisas elämä.

Wallace, R., Dilbeck, M., Joacobe, E. & Harrington, B. 1982. The effects of the transcendental meditation and tm-sidhi program on the aging process. International Journal of Neuroscience 16, 1, 53-58.


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi