Rakkaus vs. pelko parisuhteessa

2019-12-12T12:05:01+02:00

Parisuhde voi pohjautua eritasoiseen rakkauden ilmaisuun. Ensimmäisellä tasolla parisuhteen toinen osapuoli dominoi toista. Parisuhteessa ollaan ikään kuin ottamassa jotakin, kuten seksiä, taloudellista hyvinvointia tai esimerkiksi yhteiskunnallista asemaa. Tälle tasolle jäävä parisuhde on kovin yksipuolista ja energiaa kuluttavaa. Pitkällä tähtäimellä se ei anna edes ottavalle osapuolelle, sillä parisuhteesta puuttuu aitous, rakkaus ja yhteys.

Toisella tasolla oleva parisuhde perustuu ehdolliseen kaupankäyntiin. Osapuolet tarkkailevat toisiaan ja toisen hyväksi ollaan valmiita tekemään asioita, mikäli toinen tekee myös itsen hyväksi. Jos toinen vie roskat niin toinen voi tyhjentää tiskikoneen. No, toki tasa-arvon nimissä tällainen toimii tiettyyn pisteeseen asti. Ongelmia tulee kuitenkin siinä, että toiminnan motiivit ovat ehdollisia. Mitä tapahtuu, jos toinen osapuoli ei esimerkiksi teekään illallista kiireestä johtuen? Seurauksena on vaihtokaupan ristiriita. Toinen osapuoli saattaa tämän johdosta jättää kostoksi pyykit pesemättä. Seurauksena on konflikti ja riitatilanne.

Ensimmäisen ja toisen tason parisuhteet pohjautuvat puutteeseen. Kun ihminen ajattelee tarvitsevansa huomiota, arvostusta ja rakkautta itsensä ulkopuolelta, on ihminen pettynyt, mikäli joku ei anna hänelle niitä. Mikäli henkilö kokee, että kumppani ei tyydytä näitä rakkauden ja huomion kaipuun tarpeita, ei hänkään halua antaa kumppanilleen huomiota ja rakkautta.

Toisaalta jotta kumppanilta saisi huomiota, on moni valmis miellyttämään kumppania vastoin tahtoaan. Miellyttäminen johtaa kuitenkin helposti siihen, että kadottaa yhteyden omaan itseensä. Konflikti on täten vain ajan kysymys, sillä jokainen kaipaa yhteyttä omaan sisimpäänsä.

Ehdoton rakkaus ja välittäminen

Kolmas taso parisuhteessa pohjautuu ehdottomaan rakkauteen ja välittämiseen. Tässä vaiheessa parisuhteen osapuolet ovat ymmärtäneet, että rakkaus löytyy ihmisen sisimmästä, ei ulkopuolelta. Rakkautta ei siis tarvitse ryöstää toiselta kuten tasolla yksi olevassa suhteessa. Rakkauden kanssa ei myöskään tarvitse käydä kauppaa kuten kohdan kaksi parisuhteessa on asian laita. Kolmannen tason parisuhteessa rakkauden energia virtaa osapuolten välillä ilman ehtoja ja vaatimuksia.

Kolmannen tason parisuhteessakin toki riitoja ja konflikteja saattaa tulla, mutta ne johtuvat erityisesti väärinymmärryksestä viestinnässä, väsymyksestä tai omista ongelmista, jotka heijastetaan toiseen. Molemmat osapuolet ymmärtävät tämän ja riidat kyetäänkin usein ratkaisemaan nopeasti, sillä pyrkimys on ilmentää rakkautta, ei pelkoa.

Rakkaus vs. pelko

Parisuhteessa henkilöiden välinen kommunikaatio pohjautuu arkisen kanssakäymisen lisäksi kahteen päätunteeseen: rakkauteen ja pelkoon. Rakkauden kieli osoittaa ilman taka-ajatuksia olevaa toisen arvostusta, kiitollisuutta, kunnioitusta ja kiintymystä. Kun toista kiittää hyvästä ruuasta, on se hyvin yksinkertainen keino ilmaista rakkautta.

Pelon kieli epäilee toisen tarkoitusperiä, tuomitsee ja arvostelee toista osapuolta, syyttää toista, valittaa ja vaatii toiselta. Esimerkiksi toisen arvostelu tiskaamattomista astioista on vain keino ilmaista: kaipaan huomiota ja rakkauttasi. Moni ihminen ei kuitenkaan tiedosta omaa rakkausvajettaan eikä siksi osaa ilmaista sitä. Tällöin on helpompi syyttää toista tekemättömistä asioista ja pukea ”kaipaan huomiota ja rakkauttasi” ilmaisu syyttäviin sanoihin. Seurauksena on usein riita osapuolten välillä.

Huolimatta siitä, mistä riidellään tai mitä osapuolten välillä on aiemmin tai kyseisenä päivänä tapahtunut, voi henkilö koska tahansa valita rauhan ja rakkauden. Hänen ei tarvitse lähteä syyttelyyn tai arvosteluun mukaan, vaan hän voi valita rakkauden ilmaisun. Se voi olla toisen halaus, anteeksipyyntö, sanominen että välittää ja rakastaa toista tai mikä onkaan itselle ja toiselle toimiva tapa.

Kyse ei ole siitä, että oltaisiin ovimatto ja hyväksyttäisiin toisen alistavaa käytöstä. Usein kuitenkin tällainen rakkauden osoitus katkaisee riitatilanteen ja luo yhteyttä toiseen ihmiseen. Toinen osapuolihan on pyytänyt juuri rakkautta ja huomiota.

Pelon ja rakkauden ilmaisu

Vuosien saatossa tunnettu parisuhdepsykologiaan erikoistunut psykologian tohtori John Gottman on tarkkaillut tuhansien parien keskustelua. Hän kykenee ennustamaan yhden tunnin keskustelun pohjalta n. 95 % todennäköisyydellä päätyykö suhde eroon lähiaikoina vai ei. Gottman kykenee parisuhteen osapuolten 15 minuutin keskustelun perusteella ennustamaan eron n. 90 % todennäköisyydellä ja ainoastaan kolmen minuutin keskustelun pohjalta kykenee hän ennustamaan potentiaalisen eron lähes 90 % todennäköisyydellä.

Mitkä seikat parisuhteen osapuolten keskustelussa ennustavat eroa ja mitkä onnellista parisuhteen jatkoa? Eroa ennustavat erityisesti pelon energiasta lähtevä keskustelu, jossa toista halveksutaan, toisen kommentteja väheksytään ja saatetaan jopa asettua toisen yläpuolelle. Ylipäätänsä toisen osapuolen toistuva kritisointi lisää eron todennäköisyyttä varsinkin, mikäli rakkauden ilmaisuja, positiivisia kommentteja on vähän.

Mikäli osapuolten viestintäilmapiiri ei ole turvallinen, asettuu helposti toinen tai molemmat osapuolet puolustuskannalle ja esiin nousee uhriasetelma. Olisi suotavaa, että keskusteluilmapiiri olisi turvallinen ja puolustuskannalle asettumista ei tarvittaisi.

Mitkä seikat puolestaan ennustavat suhteen onnellista jatkumista? Erilaiset rakkauden ja välittämisen ilmaisut: esimerkiksi kiitetään toista, kehutaan lyhyestikin toisen mielipiteitä ja ajatuksia, kuten ”tuo oli hyvä pointti”, toisen kuuntelu ja nonverbaalisesti sen osoittaminen.

Mikäli positiivisia verbaalisia ja nonverbaalisia ilmaisuja on 5 kertaa enemmän kuin kriittisiä kommentteja tai eleitä, ennustaa se parisuhteen positiivista jatkoa. Mikäli sen sijaan suhdeluku on 1:1 tai kriittisiä kommentteja on jopa enemmän kuin positiivista viestintää, ennustaa se parisuhteessa eroa.

Vaikka suhdeluku ei tällä hetkellä olisikaan 5:1, tai edes 3:1 positiivisten kommenttien ja nonverbaalisen viestinnän hyväksi, voidaan viestintätyyliä koska tahansa alkaa muuttamaan. Kun positiivisia kommentteja ja eleitä lisätään osapuolten välille, alkaa suhde todennäköisesti myös voimaan paremmin. Oleellista on kuitenkin aitous. Pelkkä kehuminen ei vielä riitä, vaan toisen osapuolen tulee myös aistia aitous kehuista.

kirjallisuutta

Gottman, J. 1993. What Predicts Divorce? The Relationship Between Marital Processes and Marital

Sanchez, N. & Vieira, T. 2011. Vie minut totuuteen. Karjaa: Taivaankaari.

Ihmeiden oppikurssi. 2014. Era Nova publishing.

toinen ja kolmas kuva: Brodie Vissers


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi