Tunnelukot osa 1

2020-02-22T19:19:04+02:00

Tunnelukot ovat lapsuuden aikana opittuja haitallisia malleja toimia, tuntea, ajatella tai reagoida. Ne kulkevat sukupolvelta toiselle, jollei niitä käsitellä. Niiden käsittely vie automaattisesti kohti tasapainoisempaa elämää, ja nykyään työkaluja niiden työstämiseen on lukuisia.

Tunnelukko voi olla joillekin sanana haastava. Sinänsä se on kaikkia koskeva ja arkinen idea. Esimerkiksi rajoittava uskomus itsestä, joka kertoo, että minä en riitä, voi kertoa lapsuudessa opitusta haitallisesta mallista ajatella itseään kohtaan. Usein on niin, että henkilöllä on useita haitallisia ajattelu- ja toimintamalleja arkisessa elämässään, mutta hän ei ymmärrä kyseenalaistaa niiden toimivuutta ja todenperäisyyttä. Sitä kautta henkilö ei ymmärrä kysyä itseltään, mistä nämä mallit ovat minuun syntyneet?

Ovatko ne olleet minussa, kun synnyin? Olivatko ne minussa, kun olin 8-vuotias? Kun henkilö keskittyneesti ja rohkeasti muistelee elämäänsä, yllätyksekseen hän lähestulkoon jokaisessa tapauksessa huomaa, että 1) ei, malli ei ollut minussa syntyessäni ns. mielen alkuohjelmoinnissa, 2) se ja se malli tuli sen ja sen ikäisenä elämääni.

Tunnelukot siirtyvät tiedostamatta sukupolvilta toisille.

Nopeasti pääsemme tunnelukon syntymisen alkujuurille: henkilön jokin tarve on lapsuudessa jäänyt täyttymättä, ja hän on joutunut selviytymään. Se on synnyttänyt tunnelukon. Useimmiten tunnelukot syntyvät kasvattajien eli vanhempiemme kautta. Vaikka vanhemmat yrittäisivät aina parhaansa lastensa kasvatuksessa, heillä voi olla omia tunnelukkoja, joiden vuoksi he ovat joissain tilanteissa kykenemättömiä täyttämään lapsen kaikkia tarpeita.

Tunnelukot siirtyvät alitajuisesti eteenpäin

Tässä myös samalla huomaamme sen, että tunnelukot siirtyvät todella tehokkaasti sukupolvelta toiselle. Osa tunnelukoista menee suoraan sellaisinaan eteenpäin, osa ristiin tavallaan vastakohtaisen ajattelun tai toiminnan kautta. Esimerkiksi emotionaalinen estyneisyys tuottaa emotionaalista estyneisyyttä. Taas henkilö, joka on kokenut lapsuudessa köyhyyttä ja niukkuutta, voi tehdä kaikkensa ja enemmän, jotta hänen lapsensa saa lapsuudessaan elää rikkaudessa ja runsaudessa.

Asenne on jalo sinänsä, ja haaste onkin siinä, että ääripään toiminta harvoin tuottaa tasapainoista minuutta lapselle. Edellisen kaltaisessa tilanteessa lapsi voi esimerkiksi oppia, että hän on erityisoikeutettu ja hänen tulee saada asioita itselleen ilman sen kummempaa vaivaa. Hänelle on siis kehittynyt vahva oikeutuksen tunnelukko. Kaikki tämä vain siksi, että vanhempi ei ollut käsitellyt omaa lapsuuttaan ja traumaansa, vaan selviytymiskeinojensa kautta siirsi haasteen eteenpäin lapselleen, joskin pintapuolisesti erinäköisenä haasteena.

Kaikilla ihmisillä on periaatteessa kaikki 18 nimettyä tunnelukkoa. Siis tunnelukko ei itsessään ole ongelma. Mutta jos tunnelukko on voimakkuudeltaan vahva, voi elämästä tulla haasteellista. Tunnelukon voimakkuus on siis kynnyskysymys, jota haluamme tutkia jokaisen tunnelukon kohdalla. Onneksi tunnelukkojen voimakkuuksien kartoittamiseen on yksinkertaisia ja nopeastikin tehtäviä tunnelukkotestejä. Mitä laajempi testi on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä testin hypoteettinen tulos pitää täysin paikkansa.

Skeematerapia

Tunnelukot ovat osa elämäämme, ihmisyyttämme. Skeematerapia kehitettiin käytännön kokemusten kautta kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti haasteitamme ja tarjoamaan niihin todellisia apukeinoja. Juuri tämä kehitystyyli tekee skeematerapiasta ja tunnelukkojen työstämisestä niin tehokasta ja kokonaisvaltaista, koska skeematerapia pätee henkilöön kuin henkilöön, tilanteessa kuin tilanteessa. Itse asiassa skeematerapia kehitettiin alun perin haastavien persoonallisuushäiriöiden hoitamiseen, mutta myöhemmin havaittiin, että se toimii kaikilla ja on tehokas tarkastelutapa ihmiselämän haasteiden kanssa.

Tunteet ja emootiot, feelings and emotions

Tunnelukot kuvaavat kokonaisvaltaisesti eri tuntemuksia.

Mitä eroa on skeematerapialla ja tunnelukkotyöskentelyllä? Skeematerapia on laajempi prosessi, ja sitä suositellaan käytettäväksi, kun haasteet ovat niin suuria, että henkilö tarvitsee tueksi esimerkiksi vanhemmointia terapeutin avulla (terapeutti täyttää asiakkaan sisäisen lapsen tarpeita, koska asiakkaalla ei ole riittävää kykyä siihen). Skeematerapia on silti olemassa kaikille, ja sitä voidaan tarjota niin lyhytaikaisesti kuin pitkäaikaisestikin.

Tunnelukkotyöskentely on tavallaan skeematerapiaa kevyempi versio. Kun haasteet eivät ole äärimmäisiä, voi henkilö hyvinkin kyetä auttamaan itse itseään tunnelukkotyöskentelyn kautta käyttäen apunaan esimerkiksi tunnelukoista kirjoitettua kirjallisuutta. Näiden kahden edellä mainitun tilanteen väliin mahtuu esimerkiksi muutosvalmentajan palveluiden käyttäminen, sparraaminen ystävän kanssa tai piirityöskentely ilman varsinaista skeematerapeuttia.

Tunnelukkojen havaitsemisessa apuna kannattaa usein käyttää muita ihmisiä, sillä jokaisella on omat haasteensa nähdä omat haitalliset ajattelu-, tuntemis- ja toimintamallinsa. Kun toinen ihminen tarkastelee kertomaasi, voi hän nähdä sen niin paljon kauempaa, että hän havaitsee haitalliset mallit. Toisekseen se, mihin maailmankuvaan ja elämäntarinaan on tottunut elämässään, on helposti se henkilön ainoa totuus.

Esimerkiksi henkilö, joka on elänyt lapsuutensa perheessä, jossa pessimismi oli aina vallallaan, voi kokea pessimistisen ajattelutavan olevan ainoa oikea tapa ajatella ja nähdä maailmaa. Optimistin tai realistin rohkea kyseenalaistaminen pessimistin ajatuksia kohtaan voi joskus kummasti tasapainottaa pessimistin ajattelua. Hän saattaa herätä niin sanotusti unestaan ja oivaltaa pienessäkin hetkessä, että se miten hän tottui lapsuudessaan maailmaa katsomaan, ei ehkä olekaan aivan totta tai ainoa mahdollisuus.

Kun puhutaan tunnelukkojen linsseistä, jotka vääristävät ympärillä vilisevän maailman havaitsemista, kuvaa tämä esimerkki hyvin sitä, miten pessimismin linssi voi vääristää maailmankuvaa ja kuinka eheyttävää on saada nämä linssit pois silmistä ainakin silloin tällöin.

Perhe ja heimo, family and tribe

Heimohengen avulla kohti eheytymistä.

Syvälle tunnelukkojen maailmaan

Tulevissa artikkeleissa menemme syvälle tunnelukkojen maailmaan. Artikkelien on tarkoitus tarjota kokonaisvaltaista kuvaa tunnelukoista ja myös tietoa siitä, miten tunnelukkoja voi itse työstää.

Artikkelisarjan 2. osa kuvaa tunnelukon syntymekanismin tarkemmin ja kuvaa tunnelukkojen vaikutuksia aikuiselämässä. Tässä osassa myös tutustumme hieman moodeihin, jotka ovat ydinasemassa tunnelukkojen työstämisessä. Osassa 3. kuvailemme yleisimmät tunnelukot ja niiden ominaisuudet. Lisäksi listaamme kaikki 18 tunnelukkoa. Osa 4. on selviytymiskeinojen kuvausta varten. Tutustumme esimerkkien kautta kolmeen eri selviytymismalliin: antautumiseen, välttelyyn ja hyökkäämiseen. Osassa 5. pohdimme ja esittelemme ratkaisukeinoja ja työstämismalleja. Kolmen selviytymiskeinon lisäksi siis meillä on käytössä neljäs keino: kypsä, vastuullinen ja tasapainoinen toiminta. Lopulta tunnelukkojen työstäminen on sisäisen vastuullisen aikuisen vahvistamista. Sitä vahvistetaan, jotta sisäinen lapsi voisi paremmin.

Kirjoittaja on oululainen muutosvalmentaja yrityksessään Muutoksen polku. Sydämentehtäväkseen kirjoittaja kuvaa muiden kokonaisvaltaisen auttamisen. Muutosvalmennuksen päätyökaluna hän käyttää tunnelukkotyöskentelyä.


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi