Valovoimainen maamme

2019-10-03T11:49:10+02:00

Suomi on nosteessa! Me emme vain itse sitä vielä ihan ymmärrä. Minullekin asia valkeni aivan uudella tavalla elettyäni viimeiset pari vuotta ulkomailla. Kun viettää lomamatkoja pidempiä aikoja maan rajojen ulkopuolella, näkee selkeämmin. Tässä kirjoituksessa haluan herättää myös sinua, lukijani, huomaamaan, miten meitä maailmalla arvostetaan ja miten upeassa maassa meillä on kunnia elää!

Suomi-kuva

Käsitykseen maasta nimeltä Suomi alettiin kiinnittää huomiota Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla. Suomi-kuva syntyi siten, että vastakkain asettui kaksi kuvaa: suomalaisten ja ulkomaalaisten. Kansallisromantiikan kautena 1800-luvulla Suomen mainetta itsenäisenä maana, jossa asuu oma kansakuntansa, alettiin korostaa. Suomalaisten urhoollisuutta sodassa ei haluttu nähdä kansan erikoislaatuisuudeksi, vaan Suomi-kuvan rakentaminen keskittyi vahvasti taiteeseen ja kirjallisuuteen ja tuohon tehtävään osallistuivat silloiset vaikuttajat, kuten Armfelt, Lönnrot , Runeberg, Snellman ja Topelius. Suomi-kuvan varhaisiksi voitoiksi katsottiin mm. Kalevalan ja Sibeliuksen saama kansainvälinen huomio.

Suomalaiset ovat kautta aikojen olleet huolissaan Suomi-kuvasta. Syynä tähän epävarmuuteen omasta arvosta on ollut mm. Suomen sijainti, koko ja tuntemattomuus. Tottahan jotkut ovat ruokkineet ei-niin-mairittelevaa Suomi-kuvaa ryyppäämisellä ja räyhäämisellä. Punanenäisiä suomalaisia alettiin Virossa kutsua poroiksi ja renttuhahmo Piirka nauratti ainakin norjalaisia. Käytöstavat ovat onneksi noista ajoista kehittyneet.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomi oli outo metsämaa jossain kaukana kylmässä pohjoisessa, jossa jääkarhut kulkivat kaduilla. Nokian myötä meistä tuli teknologian kärkimaa ja se, mitä tuon jälkeen on Suomi-kuvan kehityksessä tapahtunut, on monen tekijän summa. Ilman, että olemme varsinaisesti tehneet paljonkaan kansallisen identiteettimme nostamiseksi (kaikki kunnia matkailun kehittäjille) ja Suomi-kuvan kehittämiseksi, on se tapahtunut pikkuhiljaa, kuin itsestään.

Maailma on täynnä trendejä ja vuoron perään esille nostetaan uusia ilmiöitä ja maita sen hetkisen kiinnostuksen mukaan. Ei siis ole ihme, että nyt kun ekologisuus, luonto, hiljaisuus, puhtaus ja ”jo kaiken nähneen matkailuväestön” kiinnostus uusiin eksoottiisn kohteisiin ovat ajankohtaisia, on Suomikin noteerattu maailmalla.

Kautta aikain Suomen passi on ollut maailmalla kovaa valuuttaa. Kansana meidät on koettu ja edelleen koetaan luotettavina, kunnollisina ja tunnollisina, sekä auttavaisina ja ystävällisinä ihmisinä. Vähän ujoina, mutta tuokin käsitys on muuttumassa. Silti edelleen tuntuu, että suomalaiset eivät itse näe, eivätkä arvosta sitä, mitä muut ulkopuolella näkevät.

Olemme tottuneita hyvään elintasoon ja pidämme sitä ja montaa muuta asiaa itsestäänselvyytenä. Suomalaisten oma käsitys tästä maasta on jämähtänyt paikoilleen muutaman vuosikymmenen taakse. Kansallinen itsetuntomme on alhaisimmista vuosista jonkin verran parantunut, mutta se on edelleen huomattavasti jäljessä siihen nähden, miten maailma meitä katselee. Olisiko siis aika päivittää Suomi-kuva ajan tasalle?

Mitä muut meistä ajattelevat?

Otsikon kysymys on seurannut tämän kansan ajatuksissa ties kuinka kauan. Kysymyksessä sinänsä ei ole vikaa, kunhan siihen ei jäädä liiaksi kiinni. Meillä tuo kysymys kuitenkin pitää sisällään paljon itsemme aliarvoimista, vähättelyä, häpeää ja negatiivista vertailua muihin. Samaan aikaan kadehdimme ja ihailemme naapurimaa Ruotsia, joka hyvällä itsetunnolla osaa markkinoida itseään asiassa, kuin asiassa.

Hämmästyin kovasti, kun Baskimaassa asuessa tuli useasti esille kuin vaivihkaa uudistunut käsitys Suomesta. Espanjan televisiossa poliitikot ovat nostaneet Suomen mallimaaksi, jota hehkutetaan ja jollaista kohti tulisi pyrkiä! Erityisen ihailun kohteina meillä ovat:

• Tasa-arvo ja naisten oikeudet
• Koulutus
• Sosiaaliturva
• Teknologia
• Turvallisuus
• Puhdas luonto – erityisyytenä revontulet
• (oma lisäys: juotava hanavesi)

Tottahan tuo on! Verrattuna lähes mihin tahansa muuhun maahan, ovat edellä mainitut ja monet muutkin asiat meillä edelleen tosi hyvin! Ja onhan meillä paljon muutakin, kuten jokamiehenoikeudet, jota ei ehkä maailmalla tunneta yhtä hyvin, kuin äitiyspakkauksia.

Meillä on edelleen tunnistettavat vuodenajat ja myös niiden kanssa elämiseen taipuvat välineet ja valmiudet. Kylmänkosteiden asumusten jälkeen tuntuu lämmin koti taas luksukselta! Taloissa on tuplalasit tai kolminkertaiset ikkunat, lämpöpatterit, moniin muihin maihin verrattuna kohtuuhintainen sähkö… Unohtamatta käytännöllisiä suomalaisia keksintöjä, kuten kuivauskaappeja.

Ja onhan meillä myös pitkien kesäöiden valossa arominsa saaneet maailman maukkaimmat mansikat! Metsän syötävistä antimista puhumattakaan. Suomella olisi valtavasti vientituotteita maailmalle! Meillä on ajoittain hyvinkin niukasta valosta huolimatta valtavan valovoimainen maa! Luonnonilmiönä valon ja pimeyden vaihtelu on ainutlaatuista, joka sekin voitaisiin valjastaa myös sisäiseksi rikkauden ja runsauden lähteeksi.

Sanotaan, että valo tulee Pohjolasta ja ehkä siksikin tuntui luonnolliselta vastaan tullut käsitys, että hyggeily on suomalaista. Ja onhan se. Tavallaan. Otin oikeuden laajentaa identiteettiämme pohjoismaiseksi eli totuuden nimissä oli myönnettävä, että hyggeily on tanskalaisten lanseerama termi rentoilulle. Se kuitenkin täyttää kaikki kriteerit ja sopii siten käytettäväksi myös Suomessa, joten miksemme hyödyntäisi yhteispohjoismaalaista kulttuuriamme ja täältä nousevan henkisen valon virtaavuutta? Minä ainakin rakastan villasukat jalassa makoilua kynttilänvalossa hiljaisuutta tai rauhoittavaa musiikkia kuunnellen. Pimeydenkin voi kääntää voimaksi.

Suomi kiinnostaa

Suomi on kiinnostava maa ja tällä hetkellä mm. monien valokuvaajien ykköskohde. Suomesta tiedetään paljon ja monet a) ovat käyneet Suomessa b) tunsivat jonkun, joka on käynyt Suomessa c) haaveilevat matkasta Suomeen. Kun ulkomailla kertoo olevansa Suomesta, näyttää se lähes poikkeuksetta herättävän kunnioituksen sekaista kiinnostusta.

Voimme siis olla huoletta! Muut ajattelevat meistä hyvää! Kunpa me itsekin ajattelisimme niin!

Olen sitä mieltä, että kaunis luonto ja erityisesti hiljaisuus ovat ainutlaatuisia elämyksiä. Ne ovat todellinen valttikorttimme, joita toivottavasti osaamme vaalia ja myös sopivasti tuoda esille. Meillä on paljon annettavaa maailmalle. Sijaintimme, kielemme, kulttuurimme, historiamme ja ilmastomme ovat muunmaalaisille eksoottisia. Meillä on paljon isoja ja pieniä ylpeydenaiheita, joista voidaan rinta rottingilla kertoa kiinnostuneille.

Jokainen meistä on Suomi-lähettiläs

Suomi-kuva lähtee meistä itsestämme. Kun alamme nähdä, mitä ainutlaatuista meillä on ja mikä kaikki on hyvin, alamme arvostaa sitä. Arvostamista seuraa luonnostaan tarve pitää huolta, että arvostamamme asiat säilyvät ja niitä vaalitaan suurella sydämellä.

Suomessa käy kasvava määrä matkailijoita ja moni matkustaa ulkomaille itse. Jokainen kohtaaminen ulkomaalaisen kanssa on mahdollisuus kohottaa Suomi-kuvaa. Siinä mielessä olemme kaikki maamme lähettiläitä – toivottavasti edustavia sellaisia.

Suomi-kuvan kohotusvinkit:

1. Listaa paperille asiat, mitkä omassa elämässäsi ovat hyvin (terveys, koti, perhe/ystävät, työ, harrastukset, luonto lähellä jne.). Laajenna tuota listaa aina vain pienempiin yksityiskohtiin (esim. juomakelpoinen hanavesi, säädettävät lämpöpatterit, pehmeä matto, sadetakki, lumikola, aamukahvi / iltatee, lempimusiikki).

2. Pohdi, mitä suomalaisuus sinulle tarkoittaa. Mistä kaikesta voit Suomeen syntyneenä / täällä asuvana olla kiitollinen. Ole aidosti ylpeä suomalaisuudestasi!

3. Mieti oma ”Suomi-pitchauspuheesi”: mitä pähkinänkuoressa kertoisit Suomesta? Mitä suosittelisit? Mihin itse haluaisit Suomessa tutustua, missä käydä?

Kaija Solana on muutosvalmentaja, aidon itsensä tuntemisen ja sisäisen johtajuuden puolestapuhuja, kirjoittaja. Suomalainen maailmankansalainen. Intuitiivinen oman polun kulkija. Herkkä ja maanläheinen. Vanha sielu modernissa ajassa.

www.kaijasolana.com


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi