Metsän ihmeet – mystiset ja voimaannuttavat puut

2020-05-02T18:32:31+03:0028.2.2020|

Viimeisten tutkimusten mukaan puut juttelevat keskenään. Äitipuu pitää huolta lapsistaan ja lähettää näille ravintoa juurten sekä sienirihmastojen kautta. Myös eri puulajit auttavat toisiaan hädässä; ne keskustelevat toistensa tarpeista ja pyytävät toisiltaan apua. Koivu saattaa lähettää keväällä ja kesällä ravinteita lähistöllä kasvavalle kuuselle, joka taasen auttelee syksyn tullen koivua tarjoamalla tälle elintärkeitä energiavarantoja.

Metsän havuisen maton alla on toinen maailma. Maailma, jota me emme näe. Mutta se maailma näkee meidät. Tarkemmin sanottuna aistii jokaisen askeleemme. Tarkkailee. Aistii. On tietoinen.

Päällämme suuret vihertävät kruunut huojuvat ja keräävät kosmista informaatiota.

Välillä puut saattavat tiedustella metsän johtajapuulta, puuvanhukselta, neuvoa erilaisissa asioissa. Puut kommunikoivat sienirihmastojen avulla nopeasti toiselle puolelle metsää varoittaessaan vaikka vaanivasta vaarasta, tuholaishyönteisistä tai vaikkapa metsäpalosta.

Sienirihmastojen kattavaa verkostoa kuvaa hyvin se, että yhden yksittäisen jalanjäljen alla metsässä saattaa olla satoja kilometrejä rihmastoa.

Puut kommunikoivat monin eri tavoin. Ne lähettävät informaatiota toisille puille veden, hiiliyhdisteiden, vedyn ja hormonien muodossa. Ilmassa taas informaatio kulkee erilaisilla tavoilla, esimerkiksi tuoksujen kautta.

Yhteys pelaa metsässä.

On hämmentävää, kuinka paljon metsän siimeksessä tapahtuukaan erilaisia ihmeitä, ja kuinka vähän me niistä vielä tiedämme. Ja silti se kaikki, mitä jo tiedämme näistä metsän mysteereistä, on jo itsessään fantastista! Meillä kaikilla olisi valtavasti opittavaa jo pelkästään siitä, miten metsän eri eliömuodot auttavat toisiaan ja harjoittavat upeaa yhteistyötä.

Yhteen hiileen puhaltaminen on mahdollistanut miljoonien ja miljoonien vuosien kukoistavan yhteiselon.

Metsät ovat aina kutsuneet minua vahvasti. Seikkailun ja tutkimisen maailma, koskematon, kartoittamaton ja niin elävä. Tuoksut, puiden humina ja erikoinen sähköinen värinä, joka lataa kehon odotuksella ja myönteisellä jännityksellä.

Vilahtiko tuolla jotakin? Oliko se kenties maahinen vai jokin eläin? Ja aivan kuin tuo lintu tarkkailisi minua ja koittaisi kertoa jotakin? Ja ah, kuinka upea kallio tuossa onkaan! Sen osittain peittävä sammal tekee siitä aivan esihistoriallisen jättimäisen otuksen näköisen… Metsä on aina ollut uteliaalle mielelle kiehtova paikka, jossa huolet eivät paina ja aika menettää merkityksensä.

Vasta myöhemmin olen saanut oivalluksia – ei ihmekään että metsässä tuntuu niin hyvältä! Lukuisat erilaiset tutkimukset metsän informaatiokulusta ja parantavista vaikutuksista ovat pöyristäviä – mitä ihmettä metsä meille oikein tekee?

Terpeeni on tarpeeni

Ennen vanhaan tuberkuloosiparantoloita rakennettiin mäntymetsien välittömään läheisyyteen.

Potilaat laitettiin ulos pötköttelemään viltit päällä ja hengittelemään raikasta ilmaa. Mäntyjä kutsuttiin ennen vanhaan valon puiksi, ja niillä on aina tiedetty olevan parantavia voimia. Erilaisilla eteerisillä öljyillä, joita pihkapuut erittävät, tiedetään olevan erilaisia tulehduksia vähentäviä ominaisuuksia. Terpeeni on yksi tällainen, se on fytokemikaali, jolla tiedetään olevan muun muassa syöpää ja sydäntauteja ehkäiseviä vaikutuksia, ja ne vahvistavat meidän immuunijärjestelmäämme.

Valon puu hallitsee taikatemput.

Terpeeneillä ja muilla fytokemikaaleilla on vahvoja antioksidatiivisia vaikutuksia. Pihkan tiedetään parantavan haavoja ja tulehduksia ja pihkavoidetta voi ostaa jo tavallisesta apteekista. Metsien puhtaassa ilmassa ja mullassa on myös paljon probioottisia yhdisteitä, eli maitohappobakteerien kaltaisia sotureita, jotka eheyttävät terveyttämme ja ne liitetään usein pitkäikäisyyteen. Bakteerit ovat planeettamme vanhin eliömuoto, ja kehoistamme bakteereja löytyy vaatimattomat miljoona miljoonaa kappaletta ja niiden kokonaispaino on kahdeksan kiloa!

Kenellä on puutarha ja kirjasto, hän ei muuta tarvitse! – Cicero

Metsällä ja puilla on aina ollut tärkeä ja jopa pyhä rooli meille suomalaisille. Ne ovat tuoneet suojan, kodin ja lämmön kylmien talvien keskellä. Sanotaankin, että halot lämmittävät ihmisen kahteen kertaan; halkoja hakatessa ja niitä sitten pimenevinä kylminä öinä poltettaessa.
Puu koostuu pääasiallisesti valosta ja vedestä, ja yksi selitys sille, miksi elävän tulen äärellä on niin hypnoottista istuskella, on se, että palaessaan puu palautta meille valon ja lämmön muodossa vanhan auringon valon, joka on pitkään ollut puun sisällä uinumassa. Ei siis ihme, että kun Ra kastaa meidät valolla (tai tulella valmistetun ateriamme), se meitä voimistaa ja rakastaa.

Auringon valoa

Metsässä aivomme ovat optimaalisessa tilassa ja erilaisia kognitiivisia muutoksia alkaa tapahtua päässämme. Stressin poistumisen lisäksi myös muisti, itsevarmuus ja sisäinen rauha alkaa vahvistua. Myös meidän opiaattireseptorikeskuksemme aktivoituu ja endorfiinit alkavat erittyä aivojemme mystisessä kokonaisuudessa. Metsä on parasta huumetta!

Suomessa on 4500 puuta ihmistä kohti, joten halattavaa löytyy varmasti jokaiselle. Suomalaisella on myös keskimäärin matkaa lähimetsään tai -puistoon keskimäärin 200 metriä, joten parantava syli on aina lähellä. Metsän ja luonnon kauneus voi olla jopa uskonnollinen kokemus. Auringonlasku omalla lempijärvellä pysäyttää, hengitys syvenee ja lihakset rentoutuvat. Tämänkaltaiset kokemukset tuovat kiireisenkin mielen rauhaisaan läsnä olemisen tilaan ja kiitollisuuteen. Kauneus ja rauha avaavat silmämme jollekin suuremmalle yhteydelle ja meidän on helpompi muistaa olevamme osa kokonaisuutta – yhtä luonnon kanssa. Osana jotakin vielä suurempaa kokonaisuutta.

Avarassa luonnossa mielemme avartuu entisestään. Ihmisluontomme eheytyy. Jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa tiedettiin, että puutarhat lisäävät ihmisen empatia- ja oppimiskykyä. Tämän johdosta monet koulut pitivätkin opetuksen usein puiden siimeksessä. Eräässä tutkimuksessa vertailtiin kaikkien tuntemia historiamme merkittäviä suurmiehiä taiteitten ja tieteitten saralta. Ainoa yhdistävä tekijä näille herroille löytyi siitä, että jokainen heistä pyrki joko työskentelemään tai vaeltelemaan päivittäin metsässä tai puistossa vähintään puolen tunnin ajan.

”Puut ovat elämän käsittämättömän merkityksen välittömiä ilmentymiä.” -Carl Jung

Kaksi puuta tuottaa yhden henkilön tarvitseman hapen. Puitten istuttaminen olisikin kaikista tehokkain tapa edistää sekä meidän että planeettamme hyvinvointia. Avohakkuiden sijaan olisi kenties järkevämpää keskittyä hieman kestävämpiin menetelmiin. Myös ikimetsien täydellinen rauhoittaminen kaikenmoiselta ”metsänhoidolta” olisi tärkeää ekosysteemin rikkauden ylläpitämiseksi.

Maailman vanhimman saarella, Madagaskarilla, on käyty tuumasta toimeen. Maan presidentin aloitteesta siellä aiotaan istuttaa 60 miljoonaa puuta. Tämä on hieno esimerkki siitä, kuinka maailma muuttuu koko ajan.

Myös luonnon rauhaan jättäminen olisi tehokas tapa toimia luonnon hyväksi. Homeostaasi, joka on luonnon sisäinen tasapainotila, korjaa itse itsensä palautumismekanisminsa ansiosta. Joten antaessamme luonnon tasapainottaa itsensä annamme luonnon itse hoitaa itsensä. Ja kun luonto voi hyvin, mekin voimme hyvin.

 

Metsiemme, soittemme (Suo-mi) ja puhtaitten vesistöjemme suojeleminen on elintärkeää.

Olemme kaikki osa luontoa ja se, miten kohtelemme luontoa, on sama kuin miten kohtelisimme itseämme. Ainutlaatuinen luontomme ja metsämme tarjoaa meille valtavasti työkaluja ja lääkinnällisiä yhdisteitä täysin ilmaiseksi maksimoidakseen hyvinvointimme. On sanottu, että luontaisessa ympäristössä asuessaan ihmisellä olisi kahden kilometrin säteellä kaikki, mitä hän tarvitsee kukoistaakseen. Erilaiset lääkinnälliset kasvit, kuten vaikkapa pakurikääpä, maadoituksen tulehduksia poistavat vaikutukset, tuhansien lähteittemme elävöittävät vedet, tai vaikkapa kylmänaltistuksen henkeä salpaavat vaikutukset avannossa. Mutta ne ovatkin sitten jo ihan omien tarinoitten arvoisia!

on Valomedian perustaja, puhuja, tuottaja ja ohjaaja. Tuomas rakastaa luontoa, avaruutta, seikkailuja ja saunomista.

Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi