Kaikki on energiaa

By |2019-08-17T08:09:01+03:001.7.2019|Historia, Valouutiset, Yhteiskunta|0 Comments

Elämme sähkömagneettisessa universumissa. Atomin rakenteesta vain n. 1/200 000 osa on materiaa. Kaikki, mitä koemme on erilaista värähtelyä ja erilaisia aallonpituuksia ja taajuuksia. Elämmekö jonkinlaisessa illuusiossa? 

“Jos kvanttifysiikka ei ole shokeerannut sinua, et ole ymmärtänyt siitä mitään. Kaikki, mitä kutsumme todelliseksi, on rakennettu osasista, joita ei voi kutsua todellisiksi.” 

Näin sanaili kuuluisa tanskalainen fyysikko ja atomimallin keksijä Nils Bohr. Mitä enemmän perehdymme makrotason ilmiöihin, sen hämmentävämmäksi todellisuus muodostuu. Ilmiöt, joita kvanttitasolla tapahtuu, haastavat käsityksemme todellisuudesta ja saavat herkimpien uskomusmallit järkkymään. Varsinkin perinteisen tieteen puolella.

Maailma, jota kutsumme fyysiseksi, on todellisuudessa hyvin kaukana siitä. Tämä on todistettu useiden eri Nobel-palkittujen toimesta. 1900-luvun alussa useat tieteilijät alkoivat haastaa newtonlaisen materialistisen universumin käsitettä ja huomasivat, että kaikki universumissa onkin energiaa. Nykyisin uskotaan, että erilaisista fotoneista muodostuvat valoaallot saattavat pitää sisällään jopa DNA-koodin, ja tästä syystä elämä koko kosmoksen alueella olisikin todella yleistä.

Kvanttifysiikan mysteerit

Kvanttifysiikan kentässä  on todettu, että atomit ovat todellisuudessa kuin pieniä aurinkokuntia – ne ovat jatkuvassa liikkeessä energiapyörteinä ja värähtelevät jokainen omalla uniikilla taajuudellaan. Tämä tarkoittaa sitä, että atomit tai atomeista koostuvat ihmisetkään eivät teknisesti ole fyysisiä, vaan asiat vain näyttävät ja tuntuvat siltä.

Tämän tiedostaen saatamme alkaa tarkastella itseämme aivan uudessa valossa. Fyysiseltä vaikuttavan kehomme todellinen luonne onkin erilaisten värähtelytaajuuksien ja hiukkasten leikkiä. Kuuluisa kaksoisrakokoe (double-slit experiment) todentaa, että tarkkailijan tietoisuus vaikuttaa kokeen lopputulokseen, joten tässä valossa ajatuksillamme ja sanoillamme on todellinen merkitys todellisuutemme luomisessa. 

Youngin kaksoisrakokokeessa pieniä valohiukkasia ammutaan kahden vierekkäisen aukon kautta taempana olevalle valokuvauslevylle. Kun kukaan ei tarkkaile koetta, kahden viivaheijastuman sijaan taustalle heijastuu eri vahvuisista raidoista koostuva interferenssikuvio, mutta kun kokeeseen astuu mukaan tarkkailija, interferenssikuvion sijasta pinnalle muodustuukin kaksi selkeää viivaa. 

Tätä kutsutaan nimellä superpositio. Kyseessä on tila, jossa “kaikki on mahdollista”.

Tämä koe on osaltaan mullistanut tutkimusmaailmaa ja se on yhä haastava puheenaihe useissa tiedepiireissä. Koe todentaa selkeästi, kuinka tietoisuus vaikuttaa maailmaamme makrotasolla.  Richard Conn Henry, fysiikan ja astronomian professori John Hopkinsin yliopistosta kuvailee asiaa näin: “Koeta vain hyväksyä vastaanväittämätön totuus, että universumi on materiaaliton–  päänsisäinen ja henkinen.”

Uskomukset muuttuvat

Sanonta “mitä enemmän tiedämme, sitä vähemmän huomaamme tietävämme” kuvastaa tätä suurta arvoitusta oivallisesti. Ihmiskunta on aina turvautunut selittämään ymmärtämättömiä asioita mahdollisimman yksinkertaisesti, sillä tuntematon on aina ollut haastava käsite turvallisuushakuiselle ihmiselle. Toinen haaste on tutkia suuremman kokonaisuuden yksittäisiä osasia ja tulkita niistä suurempaa kokonaisuutta.

Albert Einsteinin, Max Planckin sekä Werner Heisenbergin uraauurtava työ on tuonut valaistusta tähän sähköisen universumin aiheeseen. Mutta mitä merkitsee se, että kaikki mitä koemme ja näemme onkin energiaa?

Kuuluisa keksijänero Nikola Tesla kommentoi aihetta jo lähes sata vuotta sitten; ”Sinä päivänä, kun tiede alkaa tutkia ei-fyysisiä ilmiöitä, kehittyy tiede vuosikymmenessä pidemmälle, kuin mitä se siihen asti kaikkien vuosisatojensa aikana on kehittynyt.”

“Todellisuus on vain illuusio, vaikkakin hyvin sinnikäs sellainen” -Einstein

Professori R. C. Henry vie ajatuksen vielä pidemmälle: “Uusi perustavanlaatuinen päätelmä fysiikasta on, että todellisuuden luo tarkkailija. Tarkkailijoina me olemme henkilökohtaisesti osallisina oman todellisuutemme luomiseen.”

Fyysikot alkavat pikkuhiljaa ymmärtää, että universumi on mentaalinen konstruktio. Fysiikan alan pioneeri sir James Jeans totesi, että tiedon kentässä alamme kulkea kohti ei-mekaanista todellisuutta. Universumi alkaa näyttää enemmän ja enemmän valtaisalta ajatukselta suuren koneiston sijaan. Mieli ei enää näytä olevan sattumanvarainen vierailija materian kentässä, vaan meidän pitäisi ennemmin tervehtiä sitä luojana ja materiaalisen valtakunnan ohjastajana.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Tämän uuden todellisuuden ymmärryksen valossa alamme sisäistää, että olemme energiaolentoja, joilla jokaisella on oma ainutlaatuinen värähtelytaajuus. Mielialamme, ajatuksemme ja tunteemme vaikuttavat konkreettisesti todellisuuteemme ja hyvinvointiimme. Sisäistä rauhaa ja rakastavaa olotilaa kohti kulkiessamme saatamme huomata, miten koko todellisuus, maailmamme ja henkilökohtaiset suhteemme alkavat muotoutua kohti tasapainoisempaa ja onnellisempaa kokonaisuutta.

Olemme energeettisellä tasolla kaikki yhteydessä toisiimme, ja mitä suurempi määrä ihmisiä alkaa lähettää yläaaltoista signaalia, sitä nopeammin yhteiskuntamme muuttuu välittävämpään ja empaattisempaan suuntaan.

Ihmisen sydämen sähköinen kenttä on lukuisia kertoja aivoja tehokkaampi

Muiden tuomitseminen ja ongelmien syiden etsiminen ulkopuolelta ei välttämättä ole tehokkain tapa tulla onnelliseksi ja tasapainoiseksi yksilöksi. Sydämen energiakenttä on noin sata kertaa vahvempi ja sen magneettinen kenttä jopa 5000 kertaa vahvempi kuin aivojen. Kun alamme toimia enemmän sydämestä käsin ja huomata, miten paljon meitä erilaisia ihmisiä yhdistäviä tekijöitä on erilaisuuden ja vastakkainasettelun sijaan, alamme nousta kansakuntana ylemmille värähtelytaajuuksille, joissa sodat, saastuttaminen ja murheet alkavat jäädä vanhaan, menneeseen todellisuuteen.

“Jos haluat ymmärtää universumin salaisuudet, ajattele kokonaisuutta energian, taajuuksien ja värähtelyn kautta.” – Nikola Tesla

Tämä artikkeli on saanut innoituksensa TÄSTÄ Collective Evolution artikkelista. 


Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi