Onko koronavirus ihmisen valmistama?

2020-03-19T03:22:10+02:0019.2.2020|

Samaan aikaan kun Wuhan on löytynyt maailmankartalta aivan uudella intensiteetillä, kasvaa maailmalla hämmennys koronaviruksesta, joka vaikuttaa leviävän kulovalkean tavoin. Mistä oikein on kyse?

Koronavirusepidemia alkoi uuden vuoden aikoihin Kiinassa, Wuhanin kunnassa.
Kyseessä on ärhäkkä virus, joka on saanut nimensä virusta ympäröivistä ”piikeistä”, jotka etäisesti muistuttavat kruunua. Nyt jo puhutaan kymmenistä tuhansista sairastuneista. Koronavirus vaikuttaa nyt jo maailmantalouteen ja viruksen vaikutukset talouteen tulevat varmasti vielä kasvamaan jatkossa. 

Kemiallinen sodankäynti

Useat asiantuntijat ovat jo ehtineet esittää kysymyksiä viruksen alkuperästä ja epäillä sen luonnonmukaisuutta. Muun muassa Tohtori Francis Boyle, biologisen sodankäynnin asiantuntija, on vakuuttunut,  että Korona on geneettisesti vähintäänkin manipuloitu, ja todisteet siihen löytyvät viruksesta itsestään. Hänen mukaansa Kiinan viranomaiset koittivat alun perin peitellä epidemiaa juuri tämän takia. Wuhanin BSL-4 laboratorio on WHO:n tutkimuslaboratorioita, joten WHO on hänen mukaansa täysin selvillä, mistä epidemiassa on kyse.

Boylen mukaan on myös todennäköistä, että virus varastettiin kiinalaisten agenttien toimesta winnipegiläisestä laboratoriosta, Kanadasta. Kanadan poliisi oli tutkimassa tapausta, jonka johdosta kiinalaiset lääkärit häädettiin Kanadasta, tehtyään toki monta reissua Wuhanin ja Winnipegin välillä sitä ennen. Hänen mukaansa puheet viruksen lähtemisestä kalatorilta tai lepakosta ovat täysin perättömiä. ”Kyseessä on biologinen sodankäynnin muoto”, Boyle kertoo. Boyle on muun muassa kaavaillut Yhdysvaltain biologisten aseiden terrorisminvastaisen lain.

Kiinan on tiedetty jo pitkään tehneet tutkimuksia siitä, kuinka viruksia voidaan käyttää aseina.

Olisiko virus karannut heiltä vahingossa vai voisiko taustalla olla jotain vielä pahamaineisempaa?

Aiheena ihmisen luomat virusepidemiat eivät ole tietenkään uusi keksintö, epäilyjä on liikkunut jo pitkään siitä, että mm. katastrofaalinen espanjantauti, joka 1900-luvun alussa surmasi kymmeniä miljoonia ihmisiä, olisi alun perin lähtöisin amerikkalaisesta sotilaslaboratoriosta. Kuten myös ebola ja HIV.

Sodankäynnin (myös psykologisen, jossa pelko on vahva lamaannuttaja) lisäksi on olemassa myös puhtaan kaupallisia syitä levittää joko todellista tai kuvitteellista virusta. Kaksituhatluvun alussa lintuinfluenssa teki tuloaan koko Eurooppaan Aasiasta, ja uhkakuvat levisivät lehdistön avulla kuin kulovalkea. Rokotteita myytiin miljoonittain useille valtioille kuten Suomelle. Kun kaupat oli allekirjoitettu, alkoi häly epidemiasta laantua, kunnes pian unohtui täysin. Rokotteet myyneen yhdysvaltalaisen lääkevalmistajan osakeomistajiin kuului muun muassa Donald Rumsfeld.

Simulaatioteoria

Kuusi viikkoa ennen koronavirusepidemian syntyä joulukuussa 2019 pidettiin Yhdysvalloissa ”event 201”,  joka oli simuloitu koronavirusepidemia, jonka järjestivät John Hopkinsin terveydenturvakeskus sekä World Economy Forum ja Bill and Melissa Gates Foundation.

Tämä itsessään saattaa kuulostaa ihmeelliseltä sattumalta, johon toki lisää haastavuusastetta vielä se, että Bill and Melissa Gates Foundation myös rahoittaa Pirbright Instituutiota, joka omistaa patentin ainakin samankaltaiseen koronavirukseen, ja instituutio työskentelee parhaillaan rokotuksen valmistamiseksi.

Suosittu venäläinen lehti Komsomolskaya Pravda tietää kertoa, että koronavirus olisi luotu geneettisen muokkauksen myötä Yhdysvalloissa, ja sen tarkoitus olisi sabotoida Kiinaa ja sen kasvavaa taloutta.

Entisen YK:n bio- ja kemikaalisten aseiden komitean jäsen Igor Nikulin mukaan on äärimmäisen epätodennäköistä, että virus olisi luonnollista alkuperää. Hänen mukaansa epidemian keskittyminen Wuhaniin, joka on keskellä Kiinaa ja yksi sen tärkeimpiä logististen reittien risteymäkohtia ja vieläpä kiinalaisen uudenvuoden aikaan (jolloin moni kiinalainen matkustaa) on vaikeata uskoa sattumaksi. Tämän lisäksi hän muistuttaa, että Yhdysvalloilla on 400 sotilaslaboratoriota ympäri maailmaa, ja että he räätälöivät tämänkaltaisia uusia sairauksia tehdäkseen rahaa niillä muun muassa rokotteiden muodossa. On arvailtu myös, että kyseinen virus olisi räätälöity tarttumaan pääasiallisesti vain aasialaisiin.

Loppuajatukset

Oli sitten kyseessä biologinen sodankäynti tai luonnollinen epidemia, media ottaa usein kaiken irti tämänkaltaisista tapahtumista. Pelonlietsominen on pitkään länsimaisen median yksi vahvimpia tapoja pitää kansa sekä varpaillaan että huolissaan. Operaatio Mockinbird (matkijalintu, joka toistelee uutista uudestaan ja uudestaan) aloitti Yhdysvalloissa jo 1950-luvulla tiedotusvälineiden ja CIA:n välisen salaisen yhteistyön, jossa lehdistölle syötettiin tietynlaista ”maan turvallisuutta” tukevaa valheellista informaatiota. Entinen CIA:n johtajan William Caseyn kuuluisat sanat olivat: ”Tiedämme, että disinformaatio-ohjelmamme on onnistunut, kun kaikki, mihin amerikkalainen yleisö uskoo, on valhetta.”

Sen lisäksi, että sotateollisuus kehittää uusia tapoja tappaa ihmisiä, olisiko enemmän nykypäivää, että alkaisimme kehittää enemmän ihmiskuntaa auttavia strategioita? Ajattele, jos yllemme ruiskutettaisiinkin lentokoneista vaikkapa vitamiineja tai puunsiemeniä erilaisten metalliyhdisteiden sijaan?

Useimmiten kuitenkin pelottavat otsikot ja uhat mediassa ovat unohtuneet tuonnempana ilman uhkakuvien toteutumista. Vahvojen ja dramaattisten pelkoreaktioiden sijaan meidän kannattaisi kenties keskittyä enemmän siihen kaikkeen hyvään, jota ympärillämme todellisuudessa tapahtuu –asioihin, josta voimme olla kiitollisia ja jotka todella koskettavat meitä.

Myös rakkaasta kehostamme ja immuunijärjestelmästämme on hyvä pitää huolta. Kun syömme puhtaasti, liikumme ja ulkoilemme luonnossa ja koitamme pitää vielä päänsisäisenkin maailmamme mahdollisimman myönteisenä ja armollisena (varsinkin itsellemme), on erilaisilla viruksilla paljon suurempia haasteita päästä pesiytymään meihin.

on Valomedian perustaja, puhuja, tuottaja ja ohjaaja. Tuomas rakastaa luontoa, avaruutta, seikkailuja ja saunomista.

Kiitos kun luet (ja tuet) Valomediaa!
Löysitkö tekstistä kielioppi- tai asiavirheitä?
Onko sinulla aiheesta enemmän tietoa?
Haluaisitko ehdottaa artikkelin aihetta?
Otamme myös kaikenlaista palautetta ja ehdotuksia avosylin vastaan!

Kirjoita meille: toimitus@valomedia.fi